Haasteet - Vammaisuus - Miksi? - Suhde lapseen - Sisarukset - Arki - Parisuhde - Yksinhuoltajuus
Haasteet
PDF Tulosta

Jos vanhemmuutta ei yleensäkään pidetä kovin helppona tehtävänä, niin sama lähtökohta pätee myös vammaisen lapsen vanhemmuuteen. Vanhemman tuki  kulkee lapsen mukana lapsen kaikissa elämänvaiheissa. Mitä erilaisempi tuon elämänkaaren ennuste ja toteutuminen nk. ”tavanomaiseen elämänkaareen” nähden on, sitä suurempia ovat vanhemmuuteen kohdistuvat haasteetkin.

Vammaisen lapsen vanhemmuuteen erityistä haastetta tuovat mm. lapsen vammaisuuden kohtaaminen, ympäröivän maailman suhtautuminen vammaisuuteen, arjen rasitustekijät, omaan jaksamiseen liittyvät seikat sekä  parisuhteen kuormittuminen. Vanhemman  tehtävänä on tukea lapsen hyvän itsetunnon kehittymistä. Vammainen lapsi tarvitsee vammatonta lasta enemmän tukea hyvän itsetunnon saavuttamiseen.  Siitä kuinka vanhempi suhtautuu lapsen vammaan, peilaa lapsi pitkälti omaa suhtautumistaan ja mahdollisuuksiaan elämässä.  Vammaisen lapsen vanhemmalta siis vaaditaan enemmän ja lisäksi vanhemmuus toteutuu olosuhteissa, jotka ovat usein tavallista kuluttavammat.

Vammaisen lapsen vanhemmuus on eri tavalla sitouttavaa kuin vammattoman. Vammainen lapsi saattaa tarvita vanhempiaan eri tavalla ja "tavallista" pidempään.  Välttämättä näin ei kuitenkaan ole. Suurin osa MMC- ja hydrokefaliavammaisista ihmisistä voi elää itsenäistä ja "tavanomaista" aikuisen elämää riippumattomina vanhemmista. Vamman aste ja ympäristön tuki vaikuttavat suuresti myöhempään selviämiseen. On tärkeää, etteivät vanhemmat sido lapsia itseensä siten, että heidän itsenäistymisensä vaikeutuu. Äidit ovat usein niitä, jotka tarvitsevat tietoista irtautumista ja "napanuoran" katkaisemista. Lapset tarvitsevat oikeuden elää omaa elämäänsä, tehdä valintojaan ja oppia virheistään.

 

 

Haasteet