Vauvaikä - Koulu - Nuoruus ja aikuistuminen - Ikääntyminen
Ikääntyminen
PDF Tulosta

Vanheneminen tai ikääntyminen on luonnollinen osa elämänkaarta. Elimistön eri osien vanhenemismuutokset voivat ilmetä hyvinkin vaihtelevalla nopeudella. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ikääntyvällä ihmisellä voi joissakin elintoiminnoissa näkyä selviä vanhenemisoireita, kun samanaikaisesti monet muut toiminnot näyttävät jopa paranevan.  Vanhenemisen nopeus on myös verrattain yksilöllistä. Siksi onkin ymmärrettävää, että vanhuuden alkamisiän määrittely on osoittautunut vaikeaksi. Sosiaalipoliittisissa ratkaisuissa on tavallisesti jouduttu turvautumaan kalenteri-ikään. Suomessa vanhuuden alkamisen on katsottu kytkeytyvän yleisen eläkeiän rajaan. Tällöin voidaan pitää esimerkiksi 65 - 74-vuotiaita "nuorina vanhuksina", yli 75-vuotiaita "varsinaisina vanhuksina" ja yli 85-vuotiaita "vanhoina vanhuksina". Keinotekoinen jaottelu kertoo kuitenkin siitä, että käytännön sairaanhoidossa ongelmat saattavat olla hyvin erilaisia eri-ikäisillä eläkeläisillä.

MMC- ja hydrokefaliavammaisten aikuisten ikääntymisestä ja siihen liittyvistä prosesseista tiedetään maailmanlaajuisestikin vielä melko vähän. MMC- vammaa ja hydrokefaliaa pidetään ensisijaisesti lapsuusiän tilana, (paitsi aikuisiällä alkanutta hydrokefaliaa), mutta sen aiheuttamien vaikutusten kehittyminen ei pääty välttämättä kahdeksantoista vuoden iässä. Vaikka vamma ei sinänsä ole etenevä tai paraneva, sen aiheuttama oirekuva voi muuttua ikääntymisen myötä. Lisäksi liikunnallisen vamman ohella voi esiintyä myös muita synnynnäisiä keskushermostotoiminnan häiriöitä. Häiriöiden esiintyvyys on yksilöllistä ja ne voivat ilmetä minä yhdistelmänä tahansa vaikuttaen toimintakykyyn.

Ikääntymiseen vaikuttavat fyysiset muutokset ja toimintakyky ja sen lisäksi myös persoonalliset tekijät,  eli ihmisen oma suhtautuminen ja asennoituminen. Koska ihmiset ovat yleensäkin erilaisia ja myös vammataso sekä liitännäisvammat vaikuttavat, on ikääntymisestä hankalaa muodostaa selkeitä yleiskuvauksia tai ”tyypillistä” ikääntymistä. Siihen miten elämän ja itsensä kokee vaikuttaa persoonan, ympäristön ja toimintakyvyn lisäksi vamma ja sen tuomat haasteet.  Omalla suhtautumisella, elämäntavoilla ja valinnoilla on oma merkityksensä.

Eräs yli 65-vuotias nainen valottaa kokemustaan ikääntymisestä ja MMC-vammasta seuraavasti:

"Ikääntyminen on itsessään jo haasteellinen juttu ja tietysti MMC-vamman kanssa ei voi sanoa, että olisi helppoa elää. Mutta vaikka rajoitteet ovat monet, niin perusoikeudet elämään ovat myös samat kuin muilla. Itselleni vaikein asia liittyen vammaani on koko elämää katsoen ollut pidätyskyvyn ongelmat. Eli se kaikki puljaaminen vessa-asioiden kanssa. Sitä ilman olisin mieluusti voinut elää. Mutta elämä on annettu elettäväksi ja toivon kaikille MMC-vammaisille paljon rohkeutta.  MMC-vamma on ominaisuus, hyväksyttävä tosiasia, jonka kanssa on elettävä. Elämästä on otettava vastuu, muuten se tuhoaa. Pidätyskyvyttömyys synnyttää häpeää, joka on vaikea tunne. Vertaisuus on tärkeä asia ja se, että uskallettaisiin puhua oikeista asioista, kun kerran kaikki olemme samassa veneessä".

 

 

Ikääntyminen