Harrastukset - Liikuntaopas - Sähly - Rohkeasti ryhmäliikuntaan - Laskettelu - Retkeily - Kuvataide - Valokuvaus - Musiikkia ja yhteisöllisyyttä
Valokuvaus
PDF Tulosta

Valokuvaus – elämyksiä ja kokemuksia

Ensimmäinen kiinnostuksen siemen valokuvaukseen alkoi itää jo koulun valokuvakerhossa 80-luvulla. Tuohon aikaan suurin mielenkiinto suuntautui vielä enemmän kerhon viikonloppuretkiin ja niiden sisältämään oheistoimintaan, mutta  reissujen jälkeisen kuvasadon kehittäminen pimiössä oli todella kiehtovaa. Tuntui lähes maagiselta, miten paljon lopullisen mustavalkokuvan ominaisuuksiin pystyi vaikuttamaan vielä vedostusvaiheessa. Peruskoulun jälkeen kuvaaminen jäi sopivien välineiden puutteen vuoksi taka-alalle, mutta kuluttajaystävällisesti hinnoitellut digikamerat herättivät harrastuksen uudelleen henkiin lähes 20 vuotta myöhemmin – vanha into kuvaamiseen oli edelleen tallella, vaikka filmin korvasikin nyt muistikortti ja pimiön kuvankäsittelyohjelma.

Hankkiessani ensimmäistä digikameraani vuonna 2006 minulla ei ollut vielä tarkkaa käsitystä siitä, mitä kohteita haluaisin pääasiassa kuvata. Pyörätuolista käsin on monesti hankalampaa lähestyä vaikeakulkuisessa maastossa olevaa kuvauskohdettakohdetta, joten riittävän pitkälle ulottuva optiikka (zoom) oli keskeinen kameran valintaperuste. Tuohon aikaan 10-kertaisella zoomilla varustetut kompaktikamerat olivat juuri tulleet markkinoille, joten sellainen tuntui luontevalta valinnalta keveytensä ja ulottuvuutensa vuoksi. Pitkä zoom osoittautui lähes alusta asti erinomaisen tarpeelliseksi, sillä  kuvauskohteiksi alkoi valikoitua yhä useammin perhosia, lintuja ja muita eläimiä, joiden lähestyminen niitä häiritsemättä on lähes mahdotonta. Rentouttavan metsässä liikkumisen ja muutaman kohtuullisen lintu- ja perhoskuvan myötä tullut onnistumisen tunne alkoi määrittää yhä enemmän tulevaa kiinnostustani juuri luonnon kuvaamiseen.

Kameroita on markkinoilla paljon erilaisia aina edullisista peruspokkareista useiden tuhansien eurojen järjestelmäkameroihin, joten sopivan laitteen valinta riippuu pitkälti omista kuvaustottumuksista ja käyttötarkoituksesta. Valokuvauksessakaan kalliimpi ei välttämättä ole lainkaan parempi, vaan edullisellakin kameralla on mahdollista saada upeita kuvia, ja toisaalta kallis ja laadukas järjestelmäkamera on hyödytön, jos sitä ei painonsa vuoksi tule otettua mukaan kuvausreissuille. Seuraavassa joitain havaintoja kuvausvälineistä ja tekniikoista, jotka olen todennut hyödylliseksi kuvausreissuilla luonnossa liikkuessani.

Hieman enemmän kuvaamisesta kiinnostuneelle suosittelen ensimmäiseksi kameraksi ns. superzoom-kameraa. Superzoom-kamerat asettuvat noin 200-400 euron hintaluokkaan ja noin 500 g paino mahdollistaa suhteellisen helpon kuljetettavuuden esim. pienessä laukussa. Superzoomien kuvanlaatu ei juurikaan häviä hyvässä valossa kuvattaessa  järjestelmäkameroille ja niissä on useimmiten kalliimpia järjestelmäkameroita vastaavat valotusajan ja aukon käsisäätömahdollisuudet. Valotusaikaa muuttamalla voi näppärästi joko pysäyttää nopeankin liikkeen (erittäin lyhyt valotusaika), tai käyttää liike-epäterävyyttä tehokeinona kuvassa (pidempi valotusaika). Objektiivin aukkoa säätämällä voi puolestaan vaikuttaa kuvien syväterävyyteen ja saada halutessaan kuvan pääkohteen tehokkaasti irti taustasta (suuri aukko), tai vastaavasti syvyyttä maisemakuviin (pieni aukko).


Superzoom-kameroiden suurin valtti on niiden erittäin joustava, ja aina kameran mukana kulkeva zoom-optiikka, joka ulottuu laajakulmasta suhteellisen pitkään teleen. Tämä mahdollistaa käytännössä hyvin monipuolisen kuvaamisen aina maisemakuvauksesta kaukanakin olevien kohteiden ikuistamiseen. Superzoom-kameroita vastaavan polttovälialueen kattaminen vaatii järjestelmäkameroissa monesti vähintään kaksi erillistä (ja monesti kallista) objektiivia, joten huonoimmassa tapauksessa hyvä tilannekuva voi jäädä  ottamatta, kun sopivaa objektiivia ei ole kiinni kamerarungossa kriittisellä hetkellä.

Vaikka itse kuvaan nykyisin pääosin järjestelmäkameralla, kamerarepussani kulkee edelleen mukana vanha superzoomini kuvausvalmiina. Sillä olen ottanut suurimman osan omista suosikkikuvistani ja tuon kameran tarjoama kuvauksen vaivattomuus ja joustavuus on vain ruokkinut intoani kuvaamiseen.

Valokuvaus on hieno ja palkitseva harrastus, joka tarjoaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia luovuuteen ja kokemiseen. Esteettömiä luontokuvauspaikkoja on rakennettu viime vuosina paljon ja luonnosta nauttiminen on nykyisin yhä helpompaa kaikille. Kuvausreissuilla koettuja upeita luontoelämyksiä ei voi ostaa rahalla, ne täytyy itse kokea. Näistä huippuhetkistä syntyy into palata kuvauspaikoille yhä uuudelleen.

Esteettömiä paikkoja luontokuvaamiseen:

http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Ulkoilu/Luontopolut/Luontopolut_ja_lintutornit(182)

http://www.tosilappi.fi/Suomeksi/Nahtavyyksia_ja_kayntikohteita/Sotkajarven_lintutorni.iw3

http://villaelba.fi/luontokoulu_ajankohtaista

http://www.yllas.fi/esteetön-liikkuminen-luonnossa-0

 

 

 

 

 

 

 


Pihlaja

Höyhen

Höyhen